Missä olet Cepa?

Tämän päivän kirjoitus ei ole mikään positiivinen. Rakas pikku hamsterini Pikkumökin Cinnamon, tutummin Cepa, on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Aamullakun menin kattomaan "örkkieni" vesitilanteen, havahduin Cepan terran hiljaisuuteen ja siihen, että sen terraarion kansi oli jollakin jäänyt auki. Paniikissa alan etsimään Cepaa, tuloksetta. Menin alakertaan, hain kaurahiutaleita, riisiä ja marjoja, vein ne omaan entiseen huoneeseen, laitoin ne lattialle, hain Cepan terrasta Elovena, rasian, joka oli jo valmiiksi purtu. Laittoin sinne puruja ja paperia, ja lattialle tietysti ruuat. Noin tunnin parin päästä meen kattomaan oisko Cepasta löytynyt jälkeäkään, onnekseni saan huomata, että mustaviinimarjoja on syöty ja kaurahiutaleita naposteltu. Hetken aikainen innostukseni hiipuu nopiasti pois, kun tajuan että vaikka pikku Cepani onkin käynyt syömässä niin en silti oo sitä saanu vielä kiinni.

Toivon, että löydän Cepan enneku kerkeää kovin paljoa aikaa kulua. Oikiastaan kärsivällisyyshän tässä nyt on. Laitoin vesipullon riippumaan että ainakin Cepa saa olla voimissaan eikä kuolen nälkään tai janoon. Koko huoneen oon ettiny, mutta pikku Cepa osaa näköjään olla piiloutumisen maailman mestari. Nyt huoneeseen tai siis entiseen huoneeseeni oon jättäny kameran kuvaamaan, jospa Cepa ilmestyisi niin ossais paremmi ettiä sitä. 

Jospa Cepa löytyisi, on jo ikävä tuota pikkusta nappisilmää. En oo osannu kumminkaan itkeä tai muutakaan, en sillä etteikö tämä veijari olisi tärkiä, vaan kun en ole kumminkaan saanut mitään todistetta, että Cepa olisi kuollutkaan jos kerta on käyny syömässä. Pitää vain muistaa se, et Cepa on yöeläin ja tuskin ainakaan vielä monee tuntiin tuun saamaan sitä kiinni, ellei hyvä tuuri oo. Äsken ku kävin kameran tarkistamassa, ei oo tuloksia tullu, mut välillä pieni rapina kuuluu. En nyt vielä halua kunno suuretsintöjä alottaa, koska reppana on varmasti muutenkin hyvin järkyttyny. Teen iha mitä vaan, että Cepa löytyy.. Kunhan kavereita tulee niin sitten pittää alakaa tosissaan kaivamaan jokane nurkka, antaa nyt pikkuisen olla rauhassa. Edes hetken aikaa. Cepan luonteen tietäen luulen aika vahvasti, että se ei oo kauas menny. Uteliashan Cepa on, mutta äärettömän kiltti. Jos en tänää/yöllä saa Cepaa kiinni, pitää jatkaa taas aamulla, koska ruokaa ja juomaa Cepalla on niin se pärjää kyllä. Voin ehkä kuulostaa liiankin rauhalliselta, mutta en nyt tosiaankaan halua alakaa Cepaa pelottelemaan. Toivon, et se löytyy ennenku koulut alakaa taas siis maanantaina, koska sitten en voi olla sitä enää ettimässä. 

Mutta tässä teille kaikille nyt tiedoksi, että rakas hamsuni on kadonnut. 

HOX! Päivittelen kyseistä blogikirjotusta aina miten Cepan etsiminen on edenny!

Cepasta ei oo tehty edelleenkään mitää havaintoa tai muutakan "mullistavaa" infoa ei oo.  Vaan tuosa äsken menin tekemään vaatekaappieni "alle" pikkuisia, mutta jyrsijäystävällisiä loukkuja, jospa karkulainen niihin menisi :) Pitää toivua parasta, joten pidetään kaikki peukut pystysä että karkulainen löytää tiensä kotiin!

Kuulumisia + eka viikko koulua

Aattelin tässä tylsyyttäni tehdä uuden postauksen, vaikkei mitään sen ihmeellisempää aihetta oo. Viime maanantaina eli 13.8 alakoi uus koulu, ja jännittihän sitä aivan helvetisti! Mut onneks samalle puolelle ja lopulta samaan ryhmään tuli tuttu ihminen niin muihinkin ihmisiin on ollut helepompi tutustua, vaikken nyt päässy kauhiana  muihin tutustuunko oli muutenkin maanantai-tiistaina kauhian flunssane olo, mut keskiviikkona sit tää tauti puhkes kunnolla, kuume nous ja henkiki meni nii ahtaalle et jouvuin sit torstai-iltana lähtee Raaheen tk'hon.. Nyt astmapiippu onki mun paras ystävä <3 No joo, mut siis tänää aamullaku heräsin nii oli ekkaa kertaa parempi olo ku aikasemminku oon heränny ei ollu kurkkukaa kipee, ei kuumeinen olo, eikä henkiäkää ahistanu, eikä se kyllä vinkunutkaan enää! Toivotaan et tää tästä alakaa menneen jo ohi, ku kouluunki ois ihan kiva mennä (uskokaa tai älkää), se varmaa johtuu siitä et tuola amiksesa on (ja varmasti muissakin toise astee oppilaitoksis/lukioisa) nii palio rennompaa ku verrataan johonki yläkouluun. ;s 

Ja huomena on melekeinpä pakko mönkiä jo kouluu, näet meillä on se kokkipukujen tillaus pvä, vaikka uskon et sen muutenki saa järkättyy jos oisin viel sairaana, mut huomen meen ees siksi ekaks 3 tunniks kouluu, ja sit pittää kattua mikä tää olotila mul on. Mut joo, oon tykänny meijä luokasta tosi paljo, enkä kyl haluais vaihtaakkaan! Siel on just sopivan rento "ilmapiiri" eikä liian "vakava" ja hiljane. Noh toki eihä tunneilla hiljasuus pahasta oo, mut ku olin jopo luokas sen 2 vuotta niin ei must ois ennää mihkää hiljasee luokkaan. :D 

Mut joo eikai täsä mul mittää sen ihmeellisimpiä, ku en oikei mittää voinu viikonlopuna tehä tän sairastumisen takii. 

Vielä on kesää jäljellä

Nonniin olen jälleen siis kuvioissa mukana. Ensimmäisenä haluan pahoitella tätä mun tooodella pitkää postaustaukoa, yksinkertaisesti ei oo ollut oikein inspistä ja sitten ajattelin tässä että voisin jotenkin alkaa mainostamaan blogiani. En julkisuutta havitellen, vaan sillä et jos blogini sais enemmän lukijoita, niin sitten intoakin voisi löytyä lisää. En todellakaan aio lopettaa tätä postaamista, koska tykkään kumminkin tästä touhust tosi palion, vaikkei ehkä tämä "pikkuinen" tauko ehkä todistakkaan tätä intuani. 

Nyt lupaan teille lukijat skarpata paremmin ja koittaa kaivaa jostakin päästä jonkinlaisia inspiksiä. Olisko teillä jotain ideoita, joista voisin kirjoitella? :) Kuvaaminenkin on jäänyt hnyt tosi vähäseksi, ku on ollu niin sateinen ja paska sää.. Lauantaina ois tarkotus mennä sulattoon ja YRITTÄÄ muistaa ottaa kamerakin matkaan. :D 

Kesälomakin on menny tosi nopiaa, kesän alussa oikiastaan vaan olin tääl kotona, mut kesäkuun lopusa mentii kavereiden kaa yhteisten kavereiden kihlajaisiin ja oli tosi mukavaa!

Sain tiedonkin minne kouluun pääsin opiskeleen, moni on jo facebookin yms muiden kautta saanutkin tietää et pääsin Raahen amiksen ravintola,-hotelli,-catering alaa opiskelemaan. Eli ensimmäinen hakupaikka tärppäs onneksi, melkein vuodenhan ressasinkin että pääsenköhän sinne sisään! Koulukirjatkin on hankittu, ainoastaan pitäisi käydä shoppailemassa vaatteita ja koulutarvikkeita. Onneks ihana mummuni oli ostanu mulle koululaukun, ettei sitä tarvitte ressata ainakaan.

Nyt kun viimeinen lomaviikko starttaa aikas pian niin pitää yrittää jo unirytmiäkin kääntää. Toisaalta toivois, että lomaa jatkuis kauemmankin aikaa, mutkun tietää et uusi koulu ja uudet kujeet on jo kolkuttelemassa oven takana, niin olis kauhia hinku jo kouluunkin. 

Muuten kuuluu hyvää, vaikken ehkä tosiaan blogin kautta olekkaan kauhiana ittestäni tänne kertonut. Yritinpä tähän nyt väsätä jonkinlaisen tekstin, joten toivon että kommentoisitte ideoista, joista voisin tänne kirjottaa! :)

Hyvää loppukesää kaikille!